Alustan säännöt

Hyväksytty perustamiskokouksessa 6.6.2015

1. Jäsenyys Alustassa

1.1. Jäsenyyskriteeri


Alusta on anarkististen ja antiautoritaaristen aktiivisten toimijoiden muodostama järjestö. Alustan käyttökieli on suomi. Muunkieliset voivat halutessaan liittyä, mutta kääntäminen ja tulkkaus ei ole Alustan vastuulla.

Alustan jäseniä voivat olla sekä ryhmät että yksityishenkilöt. «Henkilöjäsen» tarkoittaa sekä ryhmän jäseniä että yksityishenkilöitä jotka eivät kuulu ryhmään. «Yksilöjäsen» tarkoittaa jäsentä joka ei kuulu mihinkään ryhmään. «Jäsen» tarkoittaa ryhmää tai henkilöjäsentä.

Autoritaaristen järjestöjen jäsenet eivät voi kuulua Alustaan. Tässä yhteydessä autoritaarinen järjestö on järjestö joka pyrkii ottamaan haltuun tai perustamaan valtiollisen vallan. Tällaisia järjestöjä ovat esimerkiksi puolueet ja niiden nuorisojärjestöt ja puolueiden nuorisotyötä tekevät järjestöt, ja eduskunta-, kunnallis-, presidentin- ja europarlamenttivaaleihin osallistuvat järjestöt. Myöskään näissä vaaleissa ehdokkaaksi asettuvat tai vaalityötä tekevät yksilöt eivät voi liittyä Alustaan.

Ryhmät ovat vastuussa jäsenistään ja näiden puoluepoliittisista sidoksista. Jos ryhmän jäsen liittyy poliittiseen puolueeseen tai näiden nuorisojärjestöihin tai osallistuu virallisiin vaaleihin, tulee jäsen erottaa. Muussa tapauksessa koko ryhmä erotetaan Alustasta.


1.2. Jäsenten velvollisuudet

Jäseniltä edellytetään pysyvää aktiivisuutta anarkistisessa liikkeessä, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista johonkin tapahtumaan tai protestiin tai julkaisutoimintaan vuosittain. Erikoistapauksissa aktiivisuusehdosta voidaan poiketa.

Jäsenten on toimittava Alustan periaateohjelman hengessä ja näiden sääntöjen puitteissa.

Alustalla on oikeus kerätä etukäteen ilmoittamansa jäsenmaksun. Alustan jäsenmaksu on työssäkäyviltä 10 €/kk, muilta 5€/kk. Ryhmät vastaavat jäsenmaksun keräämisestä. Koordinaatioryhmä voi myöntää vapautuksen, huojennuksen tai lykkäystä yksilöjäsenille jäsenmaksun maksamisesta.

Lisäksi Alustalla on oikeus erottaa jäsen, jos ilmenee ettei hän/se kunnioita järjestön periaateohjelmaa tai sääntöjä. 


1.3. Jäsenten oikeudet

Jokainen jäsen on oikeutettu osallistumaan Alustan toimintaan ja päätöksentekoon, ja hänellä on pääsy kaikkeen Alustan yleiseen tietoon. Jäsenellä on oikeus saada apua ja tukea poliittisiin projekteihin muilta Alustan jäseniltä, ja henkilöjäsenillä on oikeus liittyä johonkin Alustaan kuuluvaan ryhmään, ryhmän sääntöjen puitteissa, mikäli sellainen toimii hänen alueellaan. Tiedonkulusta Alustan ja henkilöiden välillä vastaa lähtökohtaisesti ryhmä, johon henkilöjäsen kuuluu.

Alustan jäsenet voivat ryhmiensä nimissä tehdä harkintansa mukaan projekteja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tällöin projekteissa pyritään edistämään horisontaalista päätöksentekoa ja tuomaan anarkistinen poliittinen positio esiin.

Kaikki Alustan jäsenet vastaavat itse omasta toiminnastaan.


1.4. Ryhmä- ja yksilöjäsenet

Jos paikkakunnalla asuu kaksi jäsentä tai enemmän, Alusta suosittelee ryhmän perustamista. Ryhmän perustamiseen riittää kaksi jäsentä.

Alustan ryhmät ovat lähtökohtaisesti kaupunki- ja kuntakohtaisia. Ryhmä voi olla aluekohtainen, eli toimia yhtä kaupunkia tai kuntaa laajemmalla alueella, mikäli tästä on ryhmässä konsensus.

Samalla alueella tai kaupungissa voi olla useampia ryhmiä, mutta näiden on ratkaistava keskinäiset erimielisyydet keskenään. Samalla alueella tai kaupungissa olevilla ryhmillä pitää olla mekanismi mahdollisten erimielisyyksien ratkaisuun, esimerkiksi ryhmien yhteinen kokous.

Mikäli kaupungissa on yksi tai useampia Alustan ryhmiä, kaupungissa olevien henkilöjäsenten on liityttävä yhteen näistä ryhmistä. Alustalla voi olla ryhmien ulkopuolisia yksilöjäseniä myös alueilla joissa on ryhmä, mutta ryhmät vastaavat alueensa erillisistä jäsenistä, esimerkiksi huolehtivat tiedonkulusta ja ovat päätösvaltaisia erottamisten suhteen. Jos yksilöjäsen ei asu yhdenkään alueellisen ryhmän alueella, päätetään erikseen siitä mikä ryhmä on vastuussa tiedonkulusta jäsenelle.

Kaikki periaateohjelman kohdat ovat yhtälailla tärkeitä. Sellaisten jäsenehdokkaiden jotka ovat jostain kohdista erimielisiä on listattava ja perusteltava kaikki tällaiset kohdat ja ylin päättävä elin tai henkilöjäsenten tapauksessa hyväksyvä ryhmä ja yksilöjäsenten tapauksessa koordinaatioryhmä päättää ovatko nämä erimielisyydet niin pieniä, että jäsen voidaan hyväksyä.


1.5. Eroaminen ja erottaminen Alustasta

Henkilöjäsen voi erota suullisella tai kirjallisella ilmoituksella. Ryhmä voi erota kirjallisella, konsensukseen perustuvalla ilmoituksella, ts. ilmoituksella, josta ilmenee, että kaikki ryhmän jäsenet puoltavat eroamista.

Ryhmät ovat päätösvaltaisia erottamaan henkilöjäseniään ja alueellaan asuvia yksilöjäseniä. Jäsen voidaan erottaa vain seuraavista syistä:
-Periaateohjelman, sääntöjen tai muiden päätösten rikkominen.
-Toisten jäsenten tai muiden antiautoritaarien vahingoittaminen tai vaarantaminen joko tietoisesti tai huolimattomuuden vuoksi.
-Jäsenmaksujen laiminlyönti.
-Järjestön päätöksentekoon osallistumisen laiminlyönti kahdessa peräkkäisessä yleiskokouksessa. Tyhjän äänestäminen on myös osallistumista.


2. Päätöksenteko Alustassa

2.1. Alustan päättävät elimet

Alustan ylimmät päättävät elimet ovat yleiskokous ja ryhmien välinen konsensuspäätös.Ylimmät päättävät elimet saavat tehdä mitä tahansa päätöksiä. Ne saavat muuttaa sääntöjä, periaateohjelmaa ja edellisiä päätöksiä, kunhan muutokset eivät johda ristiriitoihin muiden sääntöjen, periaateohjelman tai voimassa olevien päätösten kanssa. Lisäksi Alustalla on koordinaatioryhmä, jolla ei kuitenkaan ole valtaa erottaa jäseniä eikä tehdä kannanottoja, ja jonka taloudellinen päätösvalta on rajoitettu.

Mikäli ylimmän päätöksentekoelimen päätös edellyttää aktiivista toimeenpanoa, vähemmistöllä on oikeus olla toimeenpanematta enemmistön päätöstä, lukuunottamatta jäsenmaksun maksamista. Vähemmistöllä ei kuitenkaan ole oikeutta aktiivisesti estää enemmistöä toimeenpanemasta päätöstä. Mikäli päätös koskee osallistumattomuutta johonkin toimintaan, vähemmistö on velvollinen tottelemaan sitä.


2.2 Yleiskokous

Yleiskokous järjestetään tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Yleiskokous voidaan järjestää mikäli vähintään kolmasosa ryhmistä kannattaa ehdotusta järjestää kokous. Yleiskokouksen päivämäärästä ja alueesta ilmoitetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta. Tarkan paikan ja aikataulun määrittelee joko koordinaatioryhmä tai erillinen yleiskokouksen järjestäjäryhmä - jatkossa molempia kutsutaan järjestäjäryhmäksi.
Jäsenten ehdotukset, jotka on lähetetty järjestäjäryhmälle sähköpostitse
vähintään 6 viikkoa ennen yleiskokouksen alkua pitää lisätä yleiskokouksen esityslistaan. Mahdollisuuksien mukaan esityslistalle lisätään myös tämän jälkeen tulleita esityksiä.

Yleiskokouksen esityslista lähetetään kaikille jäsenille jotka ovat ilmoittaneet Alustalle sähköpostiosoitteensa viimeistään kuukautta ennen kokousta. Esityksiä jotka eivät ole ehtineet jäsenille lähetettävään ohjelmaan voidaan käsitellä, mutta niiden perusteella tehdyt päätökset ovat vain yleiskokouksen osanottajien suosituksia, eivätkä koko järjestön päätöksiä. Näin siksi että myös niillä jotka eivät pääse yleiskokoukseen pitää olla tarpeeksi aikaa päätöksiin tutustumiseen ja niistä keskustelemiseen, ja ryhmillä tulee olla tarpeeksi aikaa imperatiivisten mandaattien keräämiseen.

Yleiskokouksessa jokaisella henkilöjäsenellä on yksi ääni. Kokoukseen voi osallistua kolmella eri tavalla — voi olla paikalla henkilökohtaisesti, imperatiivisen mandaatin tai lähetetyn äänen kautta. Imperatiivinen mandaatti on kirjallinen dokumentti joka määrittelee miten edustajan tulee äänestää missäkin tilanteessa. Alusta ei salli edustamista avoimella mandaatilla, jossa edustaja päättää äänen käytöstä oman harkintansa mukaan. Lähetetty ääni lähetetään sähköpostitse, ja siinä tulee ilmoittaa yksikäsitteinen kanta. Yleiskokouksen alun jälkeen etänä lähetettyjä ääniä ei lasketa.

Yleiskokous on päätösvaltainen jos ainakin yhden päätöksen tekemiseen osallistuu edustajia yli puolesta ryhmistä. Yleiskokouksen päätös on hyväksytty jos siihen on päästy konsensuksella. Mikäli konsensus ei ole mahdollinen, päätös tehdään 2/3 enemmistöllä päätökseen osallistuneista henkilöjäsenistä. Tämä koskee lähinnä tilannetta jossa imperatiiviset mandaatit ja etänä lähetetyt äänet eivät ole yksimielisiä. Paikanpäällä yleiskokouksessa voidaan järjestää uudestaan päätösehdotuksen lauseita, korjata kielioppi- ja tyylivirheitä ja muotoilla asiat käyttäen synonyymejä, mutta mitään sisällöllistä ei saa lisätä eikä poistaa esityslistan esityksiin. Yleiskokouksiin henkilökohtaisesti osallistuvat voivat myöskin tehdä kompromissiehdotuksen yhden tai useamman ehdotuksen väliltä, mutta tässä tapauksessa päätöksestä äänestettäessä kaikki etänä lähetetyt äänet ja kaikki imperatiiviset mandaatit jossa suhtautumista kompromissiin ei ole määritelty lasketaan vastustaviksi ääniksi.

2.3 Ryhmien välinen konsensuspäätös
Kaikilla Alustan ryhmillä on oikeus ehdottaa ryhmien välistä konsensuspäätöstä mistä tahansa kysymyksestä. Vastuu muiden ryhmien mielipiteen selvittämisestä on aloitteen tehneellä ryhmällä. Päätös astuu voimaan heti kun kaikki ryhmät ovat sitä puoltaneet, ja aloitteentekijäryhmä ilmoittaa kaikille ryhmille ja koordinaatioryhmälle päätöksen voimaanastumisesta. Tässä tapauksessa yksilöjäsenet eivät osallistu päätöksentekoon, mutta he voivat keskustella ehdotuksesta järjestön sisäisillä keskustelukanavilla ja ryhmien kokouksissa.

2.4 Koordinaatioryhmä

Koordinaatioryhmä toimii yleiskokousten välisenä aikana. Sillä on oikeus päättää osasta järjestön rahoista, pitää jäsentietokantaa, valmistella yleiskokousta, levittää informaatiota ryhmille ja yksilöjäsenille ja toimeenpanna järjestön ylimpien päätöksentekoelimien päätöksiä.

Koordinaatioryhmän päätöksentekomenetelmän määrittelevät ylimmät päätöksentekoelimet, eikä sillä ole oikeutta itse muuttaa tätä menetelmää.

Ryhmien on kokouksissaan ilmoitettava kaikista koordinaatioryhmän päätöksistä.

Kuka tahansa ryhmien jäsen voi liittyä delegaatiksi koordinaatioryhmään, jos ryhmä ei tätä vastusta.
Ryhmällä voi olla useampia delegaatteja. Ryhmä voi myös vetää delegaattinsa takaisin koordinaatioryhmästä ja vaihtaa sen koska vain. Koordinaatioryhmällä on oikeus tehdä esityksiä yleiskokoukselle.

Koordinaatioryhmän jäsenillä ei ole mitään erioikeuksia. Mikäli ryhmä ei puolen vuoden kuluessa valitse delegaattia koordinaatioryhmään, ryhmä menettää statuksensa ja jatkossa kaikki sen jäsenet ovat yksilöjäseniä. Alusta voi asettaa myös muita sellaisia velvollisuuksia ryhmille, joiden laiminlyönti johtaa ryhmästatuksen menettämiseen.

Koordinaatioryhmä vastaa yksilöjäsenten hyväksymisestä, paitsi jos vastuu yksilöjäsenistä on annettu osittain tai kokonaan jollekin ryhmälle. Koordinaatioryhmällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta lähettää yksilöjäsenille muita tietoja kuin tiedot yleiskokouksesta ja ryhmien välisellä konsensuksella hyväksytyistä päätöksistä. Koordinaatioryhmässä kaikilla ryhmillä on yksi
ääni, jonka se voi jakaa osiin delegaattiensa välille miten parhaaksi tahtoo. Koordinaatioryhmän päätös on hyväksytty jos siihen on päästy konsensuksella. Mikäli konsensus ei ole mahdollinen, päätös tehdään ⅔ enemmistöllä annetuista äänistä.

3. Alustan nimissä esiintyminen
Esiintyessään Alustan nimissä, henkilöjäsenen ei pidä sanoa mielipiteitä jotka ovat ristiriidassa periaateohjelman, sääntöjen tai järjestön päätösten kanssa. Omissa puheenvuoroissa kaikki sellaiset ristiriitaisuudet sallitaan jotka on jäseneksi hyväksymisen yhteydessä tai päätöksiä tehtäessä hyväksytty niin merkityksettömiksi, että niillä ei ole merkitystä jäsenyyden kannalta.